Three Poems: Love by Sini Tuuli

I wanted to get out of here so bad

wanted chaos

                to fill this excruciating emptiness

but I am healing

understanding too what does not

                heal anymore

I want to avoid vain emotional outbursts

as I have found something better

                inside of me

better than the passing roller coaster rides of the ego

you see

                the train always comes down

how many accepting gazes

have landed on my teary eyes

not even a flinch at the sight of the pain

                slowly crawling out of me

I think that’s what love is like

quietly holding you up

not heart-wrenching

but much more beautiful

I don’t know what is on the other side of falling in love

I don’t want to give up my fantasies

I live in a castle

                in a fool’s paradise

this princess pities

                the life of mere mortals

as I’ve made it to heaven

the train comes down

the walls of my castle fall

disappointment is my closure

I have let go of the hope

                of someone

                                      who would come and fix everything

I could be safe

                or I could burn

in love

minä tahdoin pois täältä

niin kauhean paljon

tahdoin kaaosta tämän raastavan tyhjyyden                                 

                keskelle

vaan en enää

minä paranen

ja ymmärrän mikä ei enää paranna

minä tahdon välttää turhia tunnekuohuja

sillä olen löytänyt sisältäni jotain parempaa

kuin egon hetkittäiset kyydit vuoristoradan                                                 

                vaunussa

joka tulee aina alas

kuinka monta hyväksyvää katsetta

minun itkuisten silmieni ylle on luotu

ei ole kavahdettu kipua

joka sisältäni ulos ryömii

hiljalleen 

sellaista rakkaus on

hiljaista ja kannattelevaa

ei jotakin teatraalisen repivää

vaan paljon kauniimpaa

minä en tiedä

mitä on rakastumisen toisella puolella

en tahtoisi luopua fantasioista

pilvilinnoista joiden prinsessana säälin

tavallista kuolevaisten maailmaa

kun itse olen jo päässyt taivaaseen

juna tulee alas

seinät ympäriltä romahtaa

tyydyn pettymykseen

olen irrottanut haaveesta

että tulisi joku joka kaiken korjaa

voisin kai olla turvassa

tai voisin palaa rakkaudessa

I wonder if I could tell stories

about the depths of the soul

how God is there

loving the human being

perhaps in the language of a poem

I could say something

                quite tiny

                but essential

I dream of a life as a hermit

continuous prayer

but you’ve got to live too

I wonder how though

without losing the most important

osaisinko kertoa tarinoita siitä

kuinka Jumala sielun syvyyksissä

rakastaa ihmistä

ehkä runon kielellä saattaisin

voida sanoa jotain

                aivan pientä

                mutta olennaista

minä haaveilen erakkoelämästä

pitkistä ajoista rukouksessa

mutta pitää elääkin 

vaan kuinkapa eläisin

ilman että tärkeimmän kadottaisin

it’s a continuous journey

towards love

there’s no way I could

fall away from God

or make Him love me less

I draw closer to Him

all of the time

if I experience something else

I’ve risen back to the surface

to the eye of the storm

but in my true self

God always is

if I am

I want to find you anew

you are a reality

piercing through the soul

not just a comfort 

in times of misery

when I was little I dreamt

but how could I know what I’d want

believing there are millions of keys to happiness

until I began to only look for one 

and one it is

                but that One

                                        is  found

                                                        in everything

jatkuvalla matkalla kohti rakkautta

en mitenkään voi joutua 

kauemmaksi Jumalasta

enkä saada Häntä rakastamaan itseäni vähempää

olen koko ajan lähempänä Häntä

ja jos koen jotain muuta

olen noussut pinnalle

olen myrskyn silmässä käsittelemässä

mutta jos olen todellinen itseni

siellä Hän on

kun minä olen siellä

tahdon löytää Jumalan uudestaan

aivan omanaan

ei vain lohtuna kurjuuden keskellä

vaan koko sielun lävistävänä todellisuutena

silloin kun pienenä haaveili

ei edes ymmärtänyt mitä tahtoi

uskoi onneen olevan miljoonittain avaimia

kunnes alkoi etsiä vain yhtä

yksi se onkin

mutta se Yksi

                        löytyy

                                   kaikesta